Kaupunkiluonto nostettava sille kuuluvaan arvoon

Suomessa on aika ottaa uusi kurssi kaupunkiluonnon huomioimiseksi. On oivallettava, että luonto voi olla myös lähellä. Tässä suhteessa Vantaa on ollut edelläkävijä puroluontonsa elvyttämisessä.

Kaupungistumisen vanha kaava lähti ajatuksesta, että kaikki luonto haluttiin muuttaa puistoalueiksi. Äärimmäisyytenä siitä seurasi, ettei nurmikoillakaan saanut kävellä. Sitä kauemmaksi perinteistä suomalaista luontosuhdetta tuskin voitiin vääntää.

Vantaan tapaisten kaupunkien vanha infrastruktuuri perustuu maatalouden yhtä vanhoihin tarpeisiin. Kun maatalousvaltaisuus on kadonnut, voi tarpeetkin päivittää. Vanhat ojat eivät enää toimi viemäreinä, vaan ne voidaan palauttaa luonnontilaisiksi. Puron solinasta on iloa kaikille.

Jokaisessa kaupungissa on omat luontotyyppinsä. Metsiäkin tarvitaan lähiöiden henkireikinä. Luontopolkuja ei tarvitse rakentaa vain kauaksi, ne voivat olla myös meitä lähellä.

Vantaan kaupunki voisi jatkaa edelläkävijän rooliaan, ja luoda ensi valtuustokaudella oman kaupunkiluonto-ohjelman. Se ei tarkoita kaupungin muuttamista luonnonsuojelualueeksi, mutta niiden huomioimisen osana kaupunkikuvaa. Voimmehan jo nyt ylpeillä Euroopalle ja koko maailmalle, että meillä taimen kutee aivan kansainvälisen lentokentän vieressä.

Olen ollut ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana ajamassa esimerkiksi Krakanojan luonnonsuojelualueen perustamista. Se olisi laatuaan ensimmäinen suomalainen luonnonsuojelukohde, jossa puroluonto olisi itseisarvollinen suojelun peruste. Krakanojan, tutummin Pakkalanpuron, mutkittelevassa purolehdossa käyskentelevä tietää, millainen mahdollisuus meillä on aivan keskellä kaupunkiamme.

Uusi aika tarvitsee uutta ajattelua. Luontoa ei tarvitse tukahduttaa golfkentän tyylisiksi puistoalueiksi. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla sille löytyy paikka myös ihan asutuksen naapurissakin.

Jukka Mölsä
ehdolla Vantaan valtuustoon numerolla 10
#kuntavaalit2017