Käytä ääntäsi kuntavaaleissa!

Kuntavaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Tämänkertaisten vaalien äänestysprosentin ennustetaan jäävän ennätysmäisen alhaiseksi. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti Vantaalla oli Suomen heikoin, vain 51 prosenttia. Nyt pelätään yleisesti äänestysaktiivisuuden jäävän alle viidenkymmenen prosentin, joka on mielestäni todella huolestuttavaa.

Kulunut valtuustokausi on ollut Vantaan kannalta selviytymistarina. Kauden alkaessa reilusti alijäämäinen talous oli uhka koko kaupungin tulevaisuudelle. Valtuuston suurimmat poliittiset ryhmät keskittyivät laittamaan kaupungin talouden siedettävään kuntoon ja talouden vakauttamisohjelmaan sitouduttiin tiukasti. Tämän vuoksi kulunut valtuustokausi on sisältänyt yksittäisen valtuutetun kannalta vaikeitakin päätöksiä.

Vaikka tilanne onkin aiemmasta hetkellisesti hieman helpottunut, ei nyt vaaleissa valittavan valtuuston tehtävä tule olemaan helppo. Vantaan verotulot eivät kasva toivotulla tavalla, joten ylimääräistä rahaa tuskin tulevaisuudessakaan kaupungin kassasta löytyy.

Tämänkin takia on tärkeää, että valtuustoon valitaan kokonaisuutta tarkastelevia ihmisiä, jotka perustavat näkemyksensä tosiasioihin.  Vantaan valtuuston tehtävä on huolehtia koko kaupungin ja sen asukkaiden edusta, ei ajaa pelkästään yhden asian puolta.  Valtuustoon kaivataan kokonaisuutta ymmärtäviä realisteja, ei ihmisten hädällä politiikkaa tekeviä populisteja.

Mielestäni äänestämällä demarin valtuustoon, äänestät samalla toimivan kokonaisuuden puolesta. Me olemme valmiita tekemään ratkaisuja, joilla asukkaiden palvelut turvataan niukoista resursseista huolimatta. Me emme lupaa liikoja, mutta pidämme lupauksemme.

Tärkeintä on kuitenkin se, että äänestät kuntavaaleissa. Vain niin voit vaikuttaa siihen, millainen paikka Vantaa on tulevaisuudessa.

Jukka Mölsä
 

 

 

 

 

Kaupunkiluonto nostettava sille kuuluvaan arvoon

Suomessa on aika ottaa uusi kurssi kaupunkiluonnon huomioimiseksi. On oivallettava, että luonto voi olla myös lähellä. Tässä suhteessa Vantaa on ollut edelläkävijä puroluontonsa elvyttämisessä.

Kaupungistumisen vanha kaava lähti ajatuksesta, että kaikki luonto haluttiin muuttaa puistoalueiksi. Äärimmäisyytenä siitä seurasi, ettei nurmikoillakaan saanut kävellä. Sitä kauemmaksi perinteistä suomalaista luontosuhdetta tuskin voitiin vääntää.

Vantaan tapaisten kaupunkien vanha infrastruktuuri perustuu maatalouden yhtä vanhoihin tarpeisiin. Kun maatalousvaltaisuus on kadonnut, voi tarpeetkin päivittää. Vanhat ojat eivät enää toimi viemäreinä, vaan ne voidaan palauttaa luonnontilaisiksi. Puron solinasta on iloa kaikille.

Jokaisessa kaupungissa on omat luontotyyppinsä. Metsiäkin tarvitaan lähiöiden henkireikinä. Luontopolkuja ei tarvitse rakentaa vain kauaksi, ne voivat olla myös meitä lähellä.

Vantaan kaupunki voisi jatkaa edelläkävijän rooliaan, ja luoda ensi valtuustokaudella oman kaupunkiluonto-ohjelman. Se ei tarkoita kaupungin muuttamista luonnonsuojelualueeksi, mutta niiden huomioimisen osana kaupunkikuvaa. Voimmehan jo nyt ylpeillä Euroopalle ja koko maailmalle, että meillä taimen kutee aivan kansainvälisen lentokentän vieressä.

Olen ollut ympäristölautakunnan varapuheenjohtajana ajamassa esimerkiksi Krakanojan luonnonsuojelualueen perustamista. Se olisi laatuaan ensimmäinen suomalainen luonnonsuojelukohde, jossa puroluonto olisi itseisarvollinen suojelun peruste. Krakanojan, tutummin Pakkalanpuron, mutkittelevassa purolehdossa käyskentelevä tietää, millainen mahdollisuus meillä on aivan keskellä kaupunkiamme.

Uusi aika tarvitsee uutta ajattelua. Luontoa ei tarvitse tukahduttaa golfkentän tyylisiksi puistoalueiksi. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla sille löytyy paikka myös ihan asutuksen naapurissakin.

Jukka Mölsä

 

 

 

 

Tasa-arvon edistäminen vaatii työtä

Koulutus on ollut avain suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvoinnille ja ihmisten tasa-arvoisille lähtökohdille pärjätä elämässään. Suomessa naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu monilla mittareilla, mutta palkkaeroissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on edelleen olemassa, vieläpä hyvin näkyvästi.

Naisten kokonaisansiot ovat edelleen noin 82 % miesten ansioista.  Tilanne kulminoituu myös eläkeiässä. Naisten työeläkkeet ovat keskimäärin 65 % miesten eläkkeistä.  Tasa-arvon näkökulmasta tämä tilanne on kurja.

Työmarkkinoilla vallitsee samapalkkaisuusperiaatteen ilmapiiri. Tästä huolimatta yhteiskuntamme naiset ovat miehiä useammin alemmin palkattuja. Vaikka naiset ovat useasti korkeasti koulutettuja ja tätä kautta usein huomattavastikin miehiä pätevämpiä. Korkeampi koulutus ei Suomessa tarkoita sitä, että palkka olisi sama, saatikka parempi. – Valitettavasti.

Tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen yhteiskunnassa on edelleen ajankohtainen aihe. Asia, joka on pidettävä mielessä ja, jonka pohjalta olisi syytä arvioida monia poliittisiakin päätöksiä – Ja ehkäpä korjata aiemmin tehtyjä vääriä sellaisia. Tällainen on esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, joka kolahti naisiin ja naisten asemaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus edistää naisten työllistymistä ja on merkityksellinen naisten työmarkkina-asemalle.

Kansainvälistä Naistenpäivää ei 8.3. vietetä tänäkään vuonna ilman syytä. Tasa-arvon edistämisen nimissä naisten asemaa on yhteiskunnassa parannettava. Tätä työtä tehdään vaikuttamalla asenteisiin ja korjaamalla vanhentuneita tai vääriä päätöksiä. Suuri merkitys tässä työssä on poliittisella päätöksenteolla, jota tehdään Vantaallakin kaupunginvaltuustossa. – Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava Vantaalle.

Jukka Mölsä