Nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja väkivallalle

Nimittelyä, syrjimistä, lyömistä. Päin naamaa, netissä, kotona, koulussa. Kouluissa esiintyyJukka_m edelleen liian paljon kiusaamista.

Tilanteeseen puuttumisen helpottamiseksi on tehty erilaisia ohjeistuksia, projekteja ja tutkimuksia. On KIVA-koulu hankkeita ja työryhmiä, vertaistukea sekä nettiohjeita. Hyvistä käytänteistä huolimatta liian usein lapsi tai nuori joutuu kärsimään kiusaamisesta. Ongelmia ei huomata ajoissa koulussa tai kotona. Usein lapset ja nuoret eivät puhu vaikeuksista ennen kuin tilanne on jo todella kärjistynyt.

Myös opettajia kiusataan eikä tämä ongelma ole mikään pieni.  Vuosittain kunnille aiheutuu arviolta 20 miljoonan euron kustannukset sairauslomien takia, joille opettajat ovat joutuneet jäämään kiusaamisen, väkivallan ja tapaturmien vuoksi. Tilastojen mukaan noin 10 000 opettajaa joutuu vuosittain väkivallan uhriksi.

Itse näen työsuojeluvaltuutettuna toimiessani jatkuvasti raportteja tilanteista, joissa opettaja on joutunut oppilaan taholta väkivallan kohteeksi. Kiusaamista on vaikeampi tilastoida. Opettajille kiusatuksi tulemisen myöntäminen on kova paikka siinä missä lapsellekin. Häpeän tunne vaivaa ja asia saatetaan pitää salassa. Tämä on väärä strategia. Kiusaaminen, niin lapsen kuin opettajankin, pitää nimenomaan tuoda julkiseksi, jotta siihen voidaan puuttua ja asia korjata.

Jokaisella, niin opettajalla kuin oppilaalla, pitää olla oikeus turvalliseen työpäivään koulussa. Kouluissa pitää pystyä entistä tehokkaammin ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltatilanteita. Lasten ja nuorten osalta kodin ja koulun yhteistyötä tulee helpottaa. Vanhemmilla pitää olla riittävä tietous koulujärjestelmästä ja siitä, kuinka asioita hoidetaan. Epäasiallista kohtelua tulee välttää myös aikuisten välisessä kodin ja koulun yhteisessä kanssakäymisessä. Opettajan työnä on kantaa vastuu opetuksesta, kodin tehtävänä kantaa päävastuu kasvatuksesta – molempien tahojen tulee yhtäläisesti kantaa vastuu kiusaamisen kitkemisestä.

Koulumaailmassa nähdään koko kirjo siitä, millaisessa arvomaailmassa tällä hetkellä elämme. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä tärkeimmässä asemassa ovat asenteet, jotka opitaan lapsesta lähtien. Jokaisen, niin oppilaan, vanhemman kuin opettajan on kannettava kortensa kekoon ja puututtava kiusaamiseen. Lapsi joka kiusaa koulussa ja jonka toimintaan ei ajoissa puututa, kiusaa aikuisenakin. Työpaikka- ja nettikiusaajien taustalta löytyy varmasti usein taustaa aiemmin koulukiusaajana toimimisesta. Tämä yhteiskunnalle vaarallinen ”urakehitys” on katkaistava mahdollisimman varhain.

Jukka Mölsä opettaja, Vantaa
SDP:n eduskuntavaaliehdokas
Maaliskuussa 2015

Huono sisäilma, huono juttu!

Jukka_sisäilmaJopa kahdessa kolmasosassa kouluja, päiväkoteja ja oppilaitoksia ilmoitetaan esiintyvän sisäilmaongelmia. Kuntiemme rakennuksissa tämä välillä selvästi haiseva ongelma on vaaraksi niin niissä päivittäin työskenteleville työntekijöille, kuin myös seinien sisäpuolella aikaansa viettäville lapsille ja nuorille.

Usein sisäilmaongelmat tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo räjähtänyt käsiin. Oppilaat, opettajat ja lapset kärsivät allergioista, altistuvat astmalle, on flunssaa, päänsärkyä ja muita vaivoja. Vasta tämän jälkeen aloitetaan tutkimukset, jotka usein kestävät kuukausia, pahimmassa tapauksessa vuosia. Yksilön kohdalla odottavan aika on pitkä. Edessä saattaa olla siirto väliaikaiseen rakennukseen tai esimerkiksi työpisteen vaihto toiseen toimipaikkaan, jossa sairastumista aiheuttavia tekijöitä ei ole.

Asia on korjattava.

Valtion tehtävä ei ole jättää kuntia yksin selviytymään vanhojen laitosrakennusten korjauskustannuksista. Sisäilmaongelmat ovat olleet esillä jo kauan, ongelmaan ei vain ole puututtu tarpeeksi ponnekkaasti. Hyssyttelyn on nyt syytä loppua. Meillä on lukuisa määrä kouluja ja päiväkotirakennuksia, jotka tarvitsevat pikaisesti päätöksen joko laajasta peruskorjauksesta tai vaihtoehtoisesti uuden rakentamisesta. Tässä heikossa taloudellisessa tilanteessa valtion budjetissa rahanreikiä on varmasti useita muitakin, mutta viimeistää nyt valtion investoinnit – vaikka velkarahalla, koulujen ja päiväkotien kunnostamiseen on tarvittava ja yhteiskunnalle tärkeä teko.

Huono sisäilma on terveysriski. Heidän, jotka sairastuvat työpaikan sisäilmaongelmista johtuen, tulee saada reilu kohtelu ammattinsa takia sairastumisen vuoksi. Korvauskäytäntöjä sisäilmasta sairastuneille tulee tarkastella. Terveellinen työympäristö ja puhdas sisäilma ovat oikeuksia, joiden toteutumiseen meidän on pystyttävä luottamaan.

Jukka Mölsä
opettaja, kaupunginvaltuutettu, SDP:n eduskuntavaaliehdokas

maaliskuussa 2015

Laadukasta koulutusta saadaan säällisellä kohtelulla

_MG_6060-2000pxVantaa, osana myös muita pääkaupunkiseudun kuntia, on tekemässä isoa muutosta liittyen opettajien rekrytointiin ja palkkaamiseen syksyisin. Tarkoituksena on, ettei ensi syksynä työsuhteensa aloittaville opettajille makseta lainkaan palkkaa lukuvuoden kahdelta ensimmäiseltä viikolta.

Pahimmillaan on mahdollista, että oppilasta opettaa jokaisen lukukauden alussa opettaja, joka ei ole voinut, nyt tulleen palkkausajankohdan heikennyksen vuoksi, perehtyä oppilaan ja luokan tilanteeseen. Tämän estää lakikin. Voiko oppilaiden allergioita, diabetesta ja muita erityistarpeita jättää yrityksen ja erehdyksen kautta tuurin varaan esimerkiksi syyslukukauden ensimmäisille viikoille? Opetustyö on pitkäjänteistä toimintaa, joka vaikuttaa oppilaan koko loppuelämään. Kuka vanhempi oikeasti haluaa, että pahimmillaan heidän lapsiaan vuosi toisensa jälkeen opettaa opettaja, joka ei ole lukukauden alussa lainkaan perehtynyt luokkansa oppilaiden tarpeisiin.

Kuvitelma opettajien erityisen turvatusta asemasta työelämässä ei pidä paikkaansa.  Pätkätyöt ovat kouluttautuneidenkin opettajien arkea.  Tosin tämäkin vain onnekkaimmilla. Suomessa on tuhansia työttömiä opettajia.  Kuntien hankalien taloustilanteiden vuoksi, uusien opettajavirkojen perustaminen kouluihin on käynyt harvinaiseksi. Tämä on aiheuttanut sen, että määräaikaisia tuntiopettajia käytetään yhä enemmän ja enemmän. Miten tämänkaltainen toiminta edistää lasten ja nuorten laadukasta opetusta ja koulutusta? Onko vain ajan kysymys, että seuraavaksi aletaan säästösyistä palkkaamaan pätevien opettajien sijasta epäpäteviä?

 

Jukka Mölsä
opettaja, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas

Tammikuussa 2015

Väkivalta kouluissa arkea, muutos tilanteeseen saatava

Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan työtehtävien hoitamisen aikana fyysisen väkivallan tai senjukka koululla uhan kohteeksi joutumista. Valitettavan usein opettaja joutuu työpaikallaan työtehtäviä tehdessään tilanteeseen, jossa esiintyy uhkailua, tai jossa jopa opettajan fyysistä koskemattomuutta loukataan lyömällä, potkimalla tai puremalla.

Turvallinen ja terveellinen työympäristö on myös jokaisen opettajan oikeus. Ei ole oikein, että opettaja joutuu toistuvasti työtehtäviä hoitaessa työpaikkaväkivallan kohteeksi oppilaiden suunnalta. Usein nämä mainitut väkivaltatilanteet ja ongelmat eivät ole edes pedagogisin keinoin ratkaistavissa, vaan lapsi tarvitsee toisenlaista ohjausta ja apua elämäänsä tavalla, johon opettajaa ei ole koulutettu. Väkivaltatilanteita ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan panostuksia ja ongelmien havaitsemiseen ennakoivasti tulee kiinnittää yhteiskunnassa enemmän huomiota. Täytyy myös uskaltaa myöntää ääneen, että kaikki oppilaat eivät kuulu tavallisen perusopetuksen piiriin, vaan heitä tulee hoitaa ja opettaa toisten ammattilaisten ohjauksessa, jossain muualla kuin tavallisessa luokkahuoneessa.

Opetusalan työolobarometrin 2013 mukaan väkivaltaa kokee joka kymmenes opettaja. Nämä tulokset kertovat karua kieltään. Koulujen turvallisuusasioissa, niin lapsen kuin henkilökuntaan kuuluvien osalta on vakavia puutteita. Koulun tulee olla turvallinen paikka niin oppimiseen kuin siellä työskentelyyn. Älä lyö opea! – kehotus saattaa kuulostaa yksinkertaisuudessaan huvittavalta, mutta on täysin relevantti ja liittyy vahvasti tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Jotta opettajat voivat hoitaa työnsä hyvin koulussa, tulee työpaikan olla sellainen, ettei siellä tarvitse pelätä.

Jukka Mölsä, opettaja, vararehtori
Vantaalla, marraskuussa 2014