Tasa-arvon edistäminen vaatii työtä

Koulutus on ollut avain suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvoinnille ja ihmisten tasa-arvoisille lähtökohdille pärjätä elämässään. Suomessa naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu monilla mittareilla, mutta palkkaeroissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on edelleen olemassa, vieläpä hyvin näkyvästi.

Naisten kokonaisansiot ovat edelleen noin 82 % miesten ansioista.  Tilanne kulminoituu myös eläkeiässä. Naisten työeläkkeet ovat keskimäärin 65 % miesten eläkkeistä.  Tasa-arvon näkökulmasta tämä tilanne on kurja.

Työmarkkinoilla vallitsee samapalkkaisuusperiaatteen ilmapiiri. Tästä huolimatta yhteiskuntamme naiset ovat miehiä useammin alemmin palkattuja. Vaikka naiset ovat useasti korkeasti koulutettuja ja tätä kautta usein huomattavastikin miehiä pätevämpiä. Korkeampi koulutus ei Suomessa tarkoita sitä, että palkka olisi sama, saatikka parempi. – Valitettavasti.

Tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen yhteiskunnassa on edelleen ajankohtainen aihe. Asia, joka on pidettävä mielessä ja, jonka pohjalta olisi syytä arvioida monia poliittisiakin päätöksiä – Ja ehkäpä korjata aiemmin tehtyjä vääriä sellaisia. Tällainen on esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, joka kolahti naisiin ja naisten asemaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus edistää naisten työllistymistä ja on merkityksellinen naisten työmarkkina-asemalle.

Kansainvälistä Naistenpäivää ei 8.3. vietetä tänäkään vuonna ilman syytä. Tasa-arvon edistämisen nimissä naisten asemaa on yhteiskunnassa parannettava. Tätä työtä tehdään vaikuttamalla asenteisiin ja korjaamalla vanhentuneita tai vääriä päätöksiä. Suuri merkitys tässä työssä on poliittisella päätöksenteolla, jota tehdään Vantaallakin kaupunginvaltuustossa. – Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava Vantaalle.

Jukka Mölsä

Tasa-arvo on kiinni asenteesta

_MG_6749-1500pxSunnuntaina 8.3. vietetään jälleen kansainvälistä naistenpäivää, jonka YK on aikoinaan nimittänyt naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi.  Vaikka Suomessa naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuukin monien mittareiden mukaan hyvin, on kuitenkin yksi asia, mistä mekään emme voi yhteiskuntana olla ylpeitä.  Jopa Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat suuret. Vaikka työmarkkinoilla samasta työstä maksetaankin yleisesti ottaen sama palkka, on naisten euro edelleen vain noin 82 senttiä miesten eurosta.  Vuoden 2012 Tilastokeskuksen lukujen perusteella, naiset saavat keskimäärin joka kuukausi 590 euroa vähemmän palkkaa kuin miehet. Tämä on epäkohta, joka vaatii korjaamista.

Tasa-arvon edistäminen työelämässä ja palkkauksessa on kiinni asenteista. Asenteisiin voidaan vaikuttaa koulutuksella. Tasa-arvoisemman työelämän ja palkkatasa-arvon saavuttamisen yhtenä edellytyksenä voidaan nähdä myös naisten korkean koulutustason säilyttäminen ja edistäminen. Laadukas ja ilmainen koulutusmahdollisuus on monissa maissa pelkkä haave. Suomessa se on täyttä totta, ja joka omalta osaltaan vahvistaa yhdenvertaisuutta ja ihmisten välistä yhdenvertaisuutta.  Askeleita kohti tasa-arvoisempaa työelämää voidaan ottaa myös kouluissa. Riittävä työelämätietouden jakaminen sekä tuki koulutus- ja uravalintoihin kuunnellen yksilöitä ja katsomatta sukupuoleen, vahvistavat ja monimuotoistavat työmarkkinoita.  Kun tähän lisätään vielä aito tahto muuttaa vääryys ja oikea asenne tasa-arvon puolesta tehtävien ratkaisujen eteen, voimme me Suomessa aidosti päästä tilanteeseen, jossa naisen euro on oikeasti kokonainen euro.

Jukka Mölsä
opettaja, kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas 2015

maaliskuussa 2015