Käytä ääntäsi kuntavaaleissa!

Kuntavaalien ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä. Tämänkertaisten vaalien äänestysprosentin ennustetaan jäävän ennätysmäisen alhaiseksi. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti Vantaalla oli Suomen heikoin, vain 51 prosenttia. Nyt pelätään yleisesti äänestysaktiivisuuden jäävän alle viidenkymmenen prosentin, joka on mielestäni todella huolestuttavaa.

Kulunut valtuustokausi on ollut Vantaan kannalta selviytymistarina. Kauden alkaessa reilusti alijäämäinen talous oli uhka koko kaupungin tulevaisuudelle. Valtuuston suurimmat poliittiset ryhmät keskittyivät laittamaan kaupungin talouden siedettävään kuntoon ja talouden vakauttamisohjelmaan sitouduttiin tiukasti. Tämän vuoksi kulunut valtuustokausi on sisältänyt yksittäisen valtuutetun kannalta vaikeitakin päätöksiä.

Vaikka tilanne onkin aiemmasta hetkellisesti hieman helpottunut, ei nyt vaaleissa valittavan valtuuston tehtävä tule olemaan helppo. Vantaan verotulot eivät kasva toivotulla tavalla, joten ylimääräistä rahaa tuskin tulevaisuudessakaan kaupungin kassasta löytyy.

Tämänkin takia on tärkeää, että valtuustoon valitaan kokonaisuutta tarkastelevia ihmisiä, jotka perustavat näkemyksensä tosiasioihin.  Vantaan valtuuston tehtävä on huolehtia koko kaupungin ja sen asukkaiden edusta, ei ajaa pelkästään yhden asian puolta.  Valtuustoon kaivataan kokonaisuutta ymmärtäviä realisteja, ei ihmisten hädällä politiikkaa tekeviä populisteja.

Mielestäni äänestämällä demarin valtuustoon, äänestät samalla toimivan kokonaisuuden puolesta. Me olemme valmiita tekemään ratkaisuja, joilla asukkaiden palvelut turvataan niukoista resursseista huolimatta. Me emme lupaa liikoja, mutta pidämme lupauksemme.

Tärkeintä on kuitenkin se, että äänestät kuntavaaleissa. Vain niin voit vaikuttaa siihen, millainen paikka Vantaa on tulevaisuudessa.

Jukka Mölsä
ehdolla Vantaan valtuustoon numerolla 10, SDP

 

 

 

 

 

Muutama ajatus Vantaan talousnäkymistä

On jälleen syksyn myötä tullut aika paneutua kaupungin tulevan talousarvion laatimiseen. On muuten nykyisen valtuuston viimeinen budjetti. Lukijalle on varmasti ennestään selvä asia se, että Vantaalla on paljon velkaa ja, ettei rahaa ole ollut viime aikoina juuri tuhlattavaksi asti.

Uutinen, joskaan ei yllättävä, saattaa kuitenkin olla, että nyt näyttää menevän vieläkin heikommin. Kun kaupunginjohtaja viime toukokuussa valtuuston talousseminaarissa ilmoitti olevansa todella huolestunut kaupungin tulevaisuuden talousnäkymistä, hän varmasti tarkoitti sitä. Tva (talouden vakauttamisohjelma) on purrut hyvin, iso kiitos kaupungin työntekijöiden joustokyvyn ja innovatiivisuuden. Kaupungin käyttömenot pystytään kattamaan sisään ohjautuvilla verotuloilla, mutta uusiin investointeihin ja yllättäviin menoihin joudutaan ottamaan lainaa. Lainaa, jota on ennestään jo noin miljardi ja sata miljoonaa euroa. Länsi-metron rakentaneella Espoolla on nyt enemmän, mutta se ei varmaan ole vantaalaisille kovinkaan suuri juhlan aihe.

Aika surkuhupaisaa on se, että Vantaan isoin ongelma valtavan velan lisäksi on kaupungin kasvu. Maakunnista ihmiset muuttavat etelään työn perässä ja todennäköistä on, että Suomeen saapuneista ja saapuvista turvapaikanhakijoistakin iso osa hakeutuu pääkaupunkiseudulle. Väestönkasvu on asia, josta suurin osa Suomen kuihtuvista kunnista olisi kiitollinen, mutta Vantaalle se tietää vääjäämättä myös melkoista investointitarvetta. Uusia kuntalaisia varten täytyy rakentaa kunnallistekniikkaa, päiväkoteja ja kouluja, puhumattakaan terveys- ja sosiaalipalveluista. Kun rahaa ei ole, pitäisi ottaa lisää lainaa, mikä ei virkamiehistä eikä suurimmalle osalle poliitikoistakaan vaikuta kovin tavoiteltavalta vaihtoehdolta.

Vantaan iso ongelma on se, että verotulot eivät kasva, eikä kasvua ole isommin odotettavissa tulevaisuudessakaan. Lisääntyvän väestön tarpeet pitäisi siis yrittää hoitaa nykyisillä tuloilla. Suuren huolen aiheuttavat myös yllättävät rahanreiät. Millaisen paineen tuleviin talousarvioihin mahtavat tuoda muun muassa sisäilmaongelmaisten päiväkotien ja koulujen korjaamiset ja uusilla rakennuksilla korvaamiset.

Hämeenkylän koulun purkaminen ja uuden rakentaminen on tulevassa budjetissa huomioitu, mutta entä tulevat vastaavat tapaukset. Uskon valitettavasti, että Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmat olivat vasta alkua tulevalle. Uskon että tulevaisuudessa joudutaan korvaamaan useampia kouluja ja päiväkoteja uusilla rakennuksilla, kuin mitä nyt halutaan uskoa.

Vantaa on hieno kaupunki, jonka kasvu hyödyttäisi koko maata. Tätä ei nykyinen hallitus kuitenkaan halua ainakaan täysin ymmärtää. Samaan aikaan kuin pääkaupunkiseudun kaupunkeja vaaditaan rakentamaan lisää asuntoja, ei aluetta muuten haluta valtion toimesta avustaa. Toivottavasti asiaan löytyy ratkaisuja, jotka mahdollistavat Vantaan kasvun järkevällä tavalla.

Syyskuussa 2016
Jukka Mölsä

 

 

Karu esimerkki yksityistämisestä

jukka_kasvot_2015Viime aikoina suomalaisia on voimakkaasti kuohuttanut tieto sähkönsiirtoyhtiö Carunan vähintäänkin reippaista korotuksista sähkönsiirtomaksuihin. Kyseinen Caruna omistaa 20 % Suomen sähkönsiirtoverkosta ja näin ollen korotukset tulevat koskettamaan monia. Omakotitalojen lämmityskustannuksiin on useilla alueilla tulossa satojen eurojen vuosittaiset lisäkulut.

Carunan hinnat eivät ole olleet valtakunnan kalleimpia, mutta yhtiö on toimillaan kovaa vauhtia korjaamassa tilannetta. Sähkönsiirto on melkein joka paikassa niin sanottu luonnollinen monopoli. Itse energian voit kilpailuttaa, mutta sähköverkon omistaja määrää siirtohinnan. Koska paikkakunnalla toimijoita on melkein aina vain yksi, voivat yrityksen omistajat vapaasti määrätä, mitä siirto maksaa. Kyseessä on siis välttämättömän hyödykkeen myyntiin liittyvä monopoliasema. Samalla tavalla monopoliasemassa ovat vedenmyynti, jätehuolto ja moni muu yhteiskunnan kannalta välttämätön toimiala.

Carunan hinnannosto saattaa olla pieneltä osin perusteltavissa. Yhteiskunta on todellakin asettanut vaatimuksia sähkönjakelun turvaamiseksi, mikä aivan varmasti pakottaa parantamaan ja kehittämään sähköverkkoa. Sähkökaapelien maahan kaivaminen ei myöskään ole ilmaista. Korotukset ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin ylimitoitettuja tuleviin toimiinkin verrattuna. Carunan tarkoitus on tehdä voittoa omistajilleen ja voiton varmistamiseksi hinnat nousevat. Lisäksi yrityksen harrastama verosuunnittelu varmistaa sen, etteivät voittorahat jää Suomeen. Ja kaikki tämä tapahtuu täysin laillisesti.

Edellinen hallitus teki suuren virheen salliessaan Fortumin myydä sähkönsiirtotoimintansa lähinnä ulkomaisille pääomasijoittajille. Kyseessä on malliesimerkki tyhmyydestä, johon ei sivistyneen yhteyskunnan pitäisi sortua.

Huonoja esimerkkejä yksityistämisestä löytyy muitakin, muun muassa Digita-case, jossa YLE pakotettiin myymään verkkonsa Digitalle, jonka jälkeen Digita taasen myytiin pääomasijoittajille aiheuttaen, että Suomen tv-verkosta tuli ulkomaisten sijoittajien rahasampo.

Nykyinen hallitus jatkaa samoilla jäljillä. Ministeri Bernerin suunnitelmissa on pakottaa VR antamaan oma kalustonsa kilpailijoiden käyttöön. Tämä lienee ensimmäisiä askeleita siihen suuntaan, että pian rautatieverkkomme ei ole enää omissa käsissämme. Myös kunnat voivat halutessaan sortua samaan hölmöyteen. Uskon, että lähitulevaisuudessa olemme useammin sen tilanteen edessä, että keskustelemme vakavasti siitä, pitäisikö esim. vesihuolto yksityistää.

Julkisin varoin rakennettujen tai muuten syntyneiden luonnollisten monopolien myyminen ulkomaisille tahoille on suorastaan rikollista kansalaisia kohtaan. Mikään ei mahdollista hintojen nostamista niin kuin monopoliasema. Julkisen vallan tehtävä on turvata tarpeelliset palvelut kansalaisille, ei siirtää niitä ulkomaisten pääomasijoittajien hinnoittelun armoille.

Toivottavasti tapaus Carunasta voidaan ottaa opiksi.

Helmikuussa 2016
Jukka Mölsä, kaupunginvaltuutettu (sd), opettaja

Turvapaikanhakijat tuovat haasteensa Vantaalle

jukka_kasvot_2015Turvapaikanhakijoiden suuri määrä pakottaa meitä Vantaallakin tarkastelemaan tehtyjä ratkaisuja muuttuneen tilanteen valossa. Vaikka maan hallituksen tiukennetut linjaukset ovat julkisuudessa esitetty, on pääkaupunkiseudun kunnissa ja etenkin Vantaalla perusteltua pohtia tilannetta kokonaisvaltaisesti.

Ratkaisuiksi on esitelty maahanmuuttajien sijoittamisesta muuttotappiokuntien tyhjiin asuntoihin, joissa vähenevän ja ikääntyvän väestön tuomat haasteet pystyttäisiin ratkaisemaan uusilla kuntalaisilla. On kuitenkin täysin selvää, että oleskeluluvan saaneista merkittävä osa tulee muuttamaan pääkaupunkiseudulle. Syykin on ymmärrettävä; työllistymismahdollisuudet ja aiemmin tulleet sukulaiset/maanmiehet.

Varsin yleisesti nähdään, ettei väestön eriytyminen omiin kaupunginosiinsa palvele tulijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikaisemmin Vantaalla on luotettu kaavoituspolitiikan keinoihin estää tämän kaltainen kehitys, mutta vaikuttaa siltä, ettei asiassa ole meilläkään täysin onnistuttu. Vantaalla voi helposti havaita merkittäviä alueellisia eroja maahanmuuttajataustaisen väestön sijoittumisen suhteen. Parantamisen varaa siis on.

Nyt on siis pohdittava, riittääkö aikaisemman kaltainen kaavoituspolitiikka takaamaan aikaisemman kaltaisen onnistumisen. Vantaa on pyrkinyt aikaansaamaan kohtuuhintaista vuokra-asumista, joka on palvellut koko pääkaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja kehittymistä. Jopa entisinä, talouden parempina aikoina, ratkaisu on ollut Vantaalle kallis. Nyt puhumme kuitenkin entistä kalliimmasta ratkaisusta. Asunnon tarpeessa olevien maahanmuuttajien siirtyminen työelämään kielitaidon, koulutustarpeen ja kotoutuksen suhteen tulee viemään vuosia. Kaupungillamme ei ole varaa julkisuudessakin esitettyyn arvioon kymmenen vuoden keskimääräisestä kotoutumisajasta ennen työmarkkinoille siirtymistä tai yrittäjäksi ryhtymistä.

Vantaalaisilla on lupa suunnata katseensa ympäröiviin kuntiin ja kysyä, mitä nämä ovat tehneet tai aikovat tehdä kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan tuottamisen suhteen? Aktiivisuus asiassa vähentäisi vaaraa valtaväestön ja uudempien tulijoiden välien jännittymisen suhteen. Emme voi hyväksyä pääkaupunkiseudulla kuntien yrityksiä rakentaa ja ylläpitää impivaaralaisen puistokaupungin idylliä, jonne pääsee ainoastaan riittävän vauras väestönosa. Tämähän tapahtuu muiden kustannuksella. Vantaan kustannuksella!

Vantaan on tehostettava nykyistä linjaa, jossa kaavoituksella estetään alueiden eriytyminen. Vantaan päiväkotien ja koulujen suhteen kaavoitus saattaa kuitenkin olla liian hitaasti tehoava väline. Oppilaaksiottoa ja sen linjauksia on pohdittava palvelun tasalaatuisuuden ja kotoutumisen toteutumisen näkökulmasta. Pelkällä rahoituksen suuntaamisella emme tule onnistumaan vaikka sitäkin tarvitaan edelleen.

 Joulukuussa 2015

Jukka Mölsä
kaupunginvaltuutettu (sd), opettaja

Terveys maksaa, sairaus maksaa enemmän!

päivystys_uusi_Näitkö sen televisio-ohjelman, jossa vanhus makasi yksin kotona ilman apua neljä päivää? Oletko kuullut siitä, kuinka dementiapotilaat halutaan pitää kotona mahdollisimman pitkään, sitten heille annetaan vain ranneke, jolla voi pyytää apua?

Tässä muutama esimerkki millaisia huolia ihmiset ovat esittäneet viimeisten viikkojen aikana kierrellessäni vaalikentillä. Terveydenhoito koko laajuudessaan, sen puutteet, laatu ja toimintatavat ovat ihmiselle tärkeitä asioita, on sitten nuori tai vanha – Ilmenneisiin epäkohtiin halutaan muutosta.

Julkinen terveydenhuolto rahoitetaan yhteisesti maksetuilla verorahoilla.  Tästä syystä ei ole oikein, että sen laatu ei herätä luottamusta kansalaisten keskuudessa.  On kohtuutonta, että ihminen joutuu odottamaan lääkärille pääsyä viikkoja tai päivystystapauksessakin useita tunteja. Kun olet yhdelle lääkärille saanut selvitettyä historiasi, voi muutaman viikon päästä edessä olla uusi lääkäri, jolle jälleen täytyy avata koko tarina. Ihmisen huomioonottaminen kokonaisuudessaan on jäänyt organisaatioiden ja kiireen jalkoihin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat sanahelinää ja puhjenneita sairauksia hoidetaan kiireellä.

Harva varmasti kiistää suomalaisen erikoissairaanhoidon laatua ja tasoa, mutta entä se meitä kaikkia eniten koskettava arkipäiväinen tilanne, jolloin lääkäriltä tarvitaan apua vatsavaivoihin tai vaikkapa nuhakuumeeseen? Julkisen terveydenhuollon pitää olla niin laadukasta ja vetovoimaista, että jokainen meistä suomalaisesta sinne haluaa. Julkista terveydenhuoltoa tulee kehittää toimivaksi, eikä päästää kasvamaan entisestään suuntausta, jossa julkisten palveluiden piiriin hakeutuu vain heikommin toimeentuleva väestön osa, paremmin pärjäävien käyttäessä yksityisiä terveysasemia.

Terveydestä huolehtimien maksaa. Tähän maksutyöhön jokainen meistä osallistuu verojen kautta. Sairauden hoitaminen maksaa vielä enemmän, joten eikö tästä syystä olisi kaikkien ihmisten kannalta oikeudenmukaisempaa, että ennaltaehkäisevä hoito toimisi nykyistä paremmin? Lääkärille on päästävä ajoissa ja hoitotyössä tarvitaan lisää aikaa inhimillisyydelle.

Huhtikuussa 2015
Jukka Mölsä, kaupunginvaltuutettu Vantaa, kansanedustajaehdokas SDP 2015