Tasa-arvon edistäminen vaatii työtä

Koulutus on ollut avain suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvoinnille ja ihmisten tasa-arvoisille lähtökohdille pärjätä elämässään. Suomessa naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu monilla mittareilla, mutta palkkaeroissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on edelleen olemassa, vieläpä hyvin näkyvästi.

Naisten kokonaisansiot ovat edelleen noin 82 % miesten ansioista.  Tilanne kulminoituu myös eläkeiässä. Naisten työeläkkeet ovat keskimäärin 65 % miesten eläkkeistä.  Tasa-arvon näkökulmasta tämä tilanne on kurja.

Työmarkkinoilla vallitsee samapalkkaisuusperiaatteen ilmapiiri. Tästä huolimatta yhteiskuntamme naiset ovat miehiä useammin alemmin palkattuja. Vaikka naiset ovat useasti korkeasti koulutettuja ja tätä kautta usein huomattavastikin miehiä pätevämpiä. Korkeampi koulutus ei Suomessa tarkoita sitä, että palkka olisi sama, saatikka parempi. – Valitettavasti.

Tasa-arvon ja naisten aseman parantaminen yhteiskunnassa on edelleen ajankohtainen aihe. Asia, joka on pidettävä mielessä ja, jonka pohjalta olisi syytä arvioida monia poliittisiakin päätöksiä – Ja ehkäpä korjata aiemmin tehtyjä vääriä sellaisia. Tällainen on esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, joka kolahti naisiin ja naisten asemaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus edistää naisten työllistymistä ja on merkityksellinen naisten työmarkkina-asemalle.

Kansainvälistä Naistenpäivää ei 8.3. vietetä tänäkään vuonna ilman syytä. Tasa-arvon edistämisen nimissä naisten asemaa on yhteiskunnassa parannettava. Tätä työtä tehdään vaikuttamalla asenteisiin ja korjaamalla vanhentuneita tai vääriä päätöksiä. Suuri merkitys tässä työssä on poliittisella päätöksenteolla, jota tehdään Vantaallakin kaupunginvaltuustossa. – Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava Vantaalle.

Jukka Mölsä