Karu esimerkki yksityistämisestä

jukka_kasvot_2015Viime aikoina suomalaisia on voimakkaasti kuohuttanut tieto sähkönsiirtoyhtiö Carunan vähintäänkin reippaista korotuksista sähkönsiirtomaksuihin. Kyseinen Caruna omistaa 20 % Suomen sähkönsiirtoverkosta ja näin ollen korotukset tulevat koskettamaan monia. Omakotitalojen lämmityskustannuksiin on useilla alueilla tulossa satojen eurojen vuosittaiset lisäkulut.

Carunan hinnat eivät ole olleet valtakunnan kalleimpia, mutta yhtiö on toimillaan kovaa vauhtia korjaamassa tilannetta. Sähkönsiirto on melkein joka paikassa niin sanottu luonnollinen monopoli. Itse energian voit kilpailuttaa, mutta sähköverkon omistaja määrää siirtohinnan. Koska paikkakunnalla toimijoita on melkein aina vain yksi, voivat yrityksen omistajat vapaasti määrätä, mitä siirto maksaa. Kyseessä on siis välttämättömän hyödykkeen myyntiin liittyvä monopoliasema. Samalla tavalla monopoliasemassa ovat vedenmyynti, jätehuolto ja moni muu yhteiskunnan kannalta välttämätön toimiala.

Carunan hinnannosto saattaa olla pieneltä osin perusteltavissa. Yhteiskunta on todellakin asettanut vaatimuksia sähkönjakelun turvaamiseksi, mikä aivan varmasti pakottaa parantamaan ja kehittämään sähköverkkoa. Sähkökaapelien maahan kaivaminen ei myöskään ole ilmaista. Korotukset ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin ylimitoitettuja tuleviin toimiinkin verrattuna. Carunan tarkoitus on tehdä voittoa omistajilleen ja voiton varmistamiseksi hinnat nousevat. Lisäksi yrityksen harrastama verosuunnittelu varmistaa sen, etteivät voittorahat jää Suomeen. Ja kaikki tämä tapahtuu täysin laillisesti.

Edellinen hallitus teki suuren virheen salliessaan Fortumin myydä sähkönsiirtotoimintansa lähinnä ulkomaisille pääomasijoittajille. Kyseessä on malliesimerkki tyhmyydestä, johon ei sivistyneen yhteyskunnan pitäisi sortua.

Huonoja esimerkkejä yksityistämisestä löytyy muitakin, muun muassa Digita-case, jossa YLE pakotettiin myymään verkkonsa Digitalle, jonka jälkeen Digita taasen myytiin pääomasijoittajille aiheuttaen, että Suomen tv-verkosta tuli ulkomaisten sijoittajien rahasampo.

Nykyinen hallitus jatkaa samoilla jäljillä. Ministeri Bernerin suunnitelmissa on pakottaa VR antamaan oma kalustonsa kilpailijoiden käyttöön. Tämä lienee ensimmäisiä askeleita siihen suuntaan, että pian rautatieverkkomme ei ole enää omissa käsissämme. Myös kunnat voivat halutessaan sortua samaan hölmöyteen. Uskon, että lähitulevaisuudessa olemme useammin sen tilanteen edessä, että keskustelemme vakavasti siitä, pitäisikö esim. vesihuolto yksityistää.

Julkisin varoin rakennettujen tai muuten syntyneiden luonnollisten monopolien myyminen ulkomaisille tahoille on suorastaan rikollista kansalaisia kohtaan. Mikään ei mahdollista hintojen nostamista niin kuin monopoliasema. Julkisen vallan tehtävä on turvata tarpeelliset palvelut kansalaisille, ei siirtää niitä ulkomaisten pääomasijoittajien hinnoittelun armoille.

Toivottavasti tapaus Carunasta voidaan ottaa opiksi.

Helmikuussa 2016
Jukka Mölsä, kaupunginvaltuutettu (sd), opettaja

Aikuisopiston kärsimysnäytelmä – kilpailutuksen hintana toiminnan laadun heikkeneminen?

Vantaan aikuisopisto on usean vuoden ajan ollut merkittävä maahanmuuttajien koulutuksen järjestäjä. Aikuisopisto on hoitanut niin maahanmuuttajien starttikoulutusta, valmistavaa- ja perusopetusta ja työvoimapoliittista koulutusta mukaan lukien suomen kielen kursseja. Opettajina aikuisopistossa on ollut päteviä alansa ammattilaisia, joiden työehdot ovat noudattaneet yleistä opetusalan linjaa.

Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen koulutusta kotoutumiskoulutuksena. Vastuu on jaettu TE-hallinnon ja kunnan välillä ja se jakautuu monen toimijan vastuualueelle. Valtio rahoittaa koulutuksen ja ELY-keskus valitsee kilpailutuksen perusteella alueen kouluttajat eli siis Vantaalla esimerkiksi aikuisopiston.

Näyttää pahasti siltä, että ensi vuonna kaikki on toisin.

On nimittäin käynyt niin, että kilpailutukseen osallistuneista toimijoista eräs oli tehnyt oman tarjouksensa koulutuksen järjestämisestä paljon halvemmalla päivähinnalla kuin Vantaan aikuisopisto. Ja tuo tarjous on tietenkin kilpailuttajalle mieleisempi.

On kummallista, että kilpailutus koulutuksen tuottajasta voidaan ylipäätään järjestää valitsematta toiminnan laatua tärkeimmäksi kriteeriksi. Kuka uskoo alhaisimman hinnan tarkoittavan parasta tuotetta tai palvelua?

Kukaan ei varmasti voi kiistää sitä, etteikö Vantaan aikuisopisto omalla kokemuksellaan ja työpanoksellaan olisi alueella täysin kiistatta ammattitaitoisin maahanmuuttajaopetuksen järjestäjä, joka omalla työskentelyllään on vaikuttanut vahvasti Vantaan kaupungin monikulttuurisuusstrategioihin ja alueella asuvien maahanmuuttajien kotoutumiseen. Vantaan aikuisopistolla on ollut poikkeuksellisen monipuolinen tehtäväkenttä maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisessä.

Nyt vaarana on sen lisäksi, että aikuisopistolla maahanmuuttajien koulutuksen parissa työskennelleiden opettajien palvelussuhteet ovat vaakalaudalla menetetyn koulutusoikeuden vuoksi myös, että koko kotoutumisen edistämiseen tähdännyt kaupungin strateginen työ täytyy aloittaa uudelleen, koska vanhat hyväksi havaitut toimintamallit eivät enää päde uuden toimijan tullessa kuvioihin.

Pahimmillaan käy niin, että aikuisopiston arvokas työ ja vuosien aikana tekemät satsaukset niin henkilöstöön kuin koulutuksen laatuun lakaistaan nyt maton alle aika alta yksikön, jotta yhteistyö uuden toimijan kanssa voidaan aloittaa. Ei hyvä kehityssuunta, ei todellakaan.

 

Joulukuussa 2014

Jukka Mölsä, opettaja, vararehtori