Uhkaava kirjaus?

jukka_kasvot_2015Tilanne vaatii valppautta! Maan hallitus on muun muassa sopimusoikeuden rajoittamistoimillaan osoittanut, että se on valmis palkansaajien etujen vastaisiin toimenpiteisiin työntekijäjärjestöjen mielipiteitä huomioimatta. Onkin syytä lukea hallitusohjelmaa tapahtuneen valossa, eikä uhkien pohtiminen ole tarpeetonta pessimismiä. Koulutuksen ja kasvatuksen kannalta hallitusohjelman kirjaus tuntuu erityisen uhkaavalta:

”Kuntien henkilöstön kelpoisuusehdot

Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Korostetaan tehtävään valittavan henkilön osaamista. Samalla sitoudutaan keventämään palveluiden henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perusteita. Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksen tasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään myös jatkossa normituksen ulkopuolelle.”

Kirjaus ei sulje opettajia ulkopuolelle. Erityisesti olen huolissani kelpoisuusehdoista rehtoreiden, koulunjohtajien ja päiväkodinjohtajien suhteen. Toivottavasti hallituksen varsin ketteräksi osoittautunut toiminta ei tuota tilannetta, jossa pedagoginen johtaminen voitaisiin jatkossa toteuttaa ilman opettajan pätevyyttä. Väitän, että suomalaisten aikaisemman PISA-menestyksen taustalla on ollut rehtoreiden opettajataustaisuus. Johtamisen tuloksellisuuden kannalta ei ole haitallista, jos on pätevöitynyt ja saanut kokemustakin johtamastaan toiminnasta. Tällaiset toimintaa ymmärtävät johtajat ovat parhaita laadun ja kehittämisen takeita. Tätä ei saa vaarantaa!

On kysyttävä, irtaantuuko johtaminen kouluissa jo nyt liiaksi koulujen arjesta? Yritetäänkö kouluihin tuoda sellaisia liike-elämän käytänteitä ja kielellisiä käsitteitä, jotka kouluihin eivät kuulu? Voiko koulua johtaa ilman opettajakoulutusta? Tiedämme liikeyrityksen päätehtävän ja tiedämme senkin, ettei esimerkiksi koulun päämäärä voi olla sama.

Koulutuksen ja kasvatuksen kannalta kelpoisuusehdot ovat olleet pääsääntöisesti laatua ja toiminnan kehittämistä tukevia. Ei puhuta virtaviivaistamisesta ja normien purkamisesta kun toiminnalla vaarannettaisiin asiantuntevan johtamisen edellytykset. Ja kun liike-elämän johtaminen osoittautuu epäonnistuneeksi koulutuksen ja kasvatuksen kentillä, laskun maksaa veronmaksaja, ei osakkeenomistaja.

Marraskuussa 2015
Jukka Mölsä
opettaja, Vantaa